Luku 1: Oikeusmurha ja muita kommelluksia

Kunnon vitun Sika saapui Skyrimiin pitkän laivamatkan jälkeen. Matka oli mennyt rattoisasti ryypiskellessä ja homoillessa erään lomalla olleen legioonalaisäijän kanssa, ja nyt oli aika sanoa hyvästit. Mutta, kuinka ollakaan, heti maihinastuessa Kunnon-parka napattiin kiinni sotilaiden toimesta ja pantiin sidottuna vaunuihin. Legioonassa näet vallitsee "don't ask, don't tell" -koodisto, ja sankariparkamme rakastaja oli huolissaan siitä että tämä juoruilisi (oikeassa olikin, sillä Kunnon vitun Sika on ihan älytön juoruämmä, ja tykkää etenkin kerskailla panojutuillaan).

Kunnon vitun Sikaa syytettiin kapinallisuudesta tai jostain muusta vammaisesta, ja tuomittiin kuolemaan. Ennen kuin kirves ehti heilahtaa, pärähti paikalle kuitenkin hirmuinen lohikäärme! Kaiken kaaoksen lomassa Kunnon pääsi livahtamaan karkuun, ja pienen luolaryöminnän ja muutaman tappelun jälkeen hän oli taas vapaa mies. Huhhuh!

Muutaman seuraavan päivän Kunnon vietti metsässä syöden sieniä ja tappaen pieniä eläimiä hermojensa rauhoittamiseksi. Melkoisessa sumussa menivätkin nämä päivät, hehheh.

Jossain vaiheessa vitun Sika havahtui jostain ihmeen kylästä tai jotain, vieläkin melko tillintallin. Onneksi paikasta löytyi kapakka, ja sinne mentiinkin samantien.

Kunnon vitun Sika kapakassa:

Tämän jälkeen olikin pidempi hämärä kausi. Jotain epämääräisiä muistikuvia zombeista ja muusta paskasta. Myöhemmin Kunnon vitun Sika heräsi katuojasta vähän isommassa kaupungissa. Ei muuta kuin paikan pomon pakeille!

Velho, kuten nuo nyt yleensäkin tuppaavat olemaan, oli aika kusipäinen sälli. Mutta sellaista tämä seikkailu on. Kaikenlaista tapahtuu, hemmetti. Ainakin se oli lohari-uutisista fiiliksissään, jos ei muuta.

Tässä vaiheessa alkoi hirveä härdelli. Joku oli nähnyt toisen lohikäärmeen pihalla! Ei kai taas!

Taistelu loharia vastaan sujui mukavasti läheisessä vartiotornissa piileskellen. Kun Kunnon vitun Sika meni pihalle potkimaan ruumista, tapahtui kuitenkin jotain ihan älytöntä! Ruho syttyi tuleen ja jotain vitun kummituspaskaa, vähän sellasta kuin Indiana Jonesissa, alkoi vyöryä sisään Kunnonin jokaisesta ruumiinaukosta. Se tuntui oikeastaan aika miellyttävältä. Nautinnonhuuto aiheutti kuitenkin lisää hämmennystä, kun mukana taistelussa olleet sotilaat lensivät kaikki pitkin seiniä. Alkoi hirveä härdelli.

Takaisin pomon pakeille vähän selvittelemään tätä asiaa sitten vaan.

Ei hemmetti, pohti Kunnon vitun Sika, en nyt yhtään jaksais tollasia tässä. Ainakin vedän kunnon perseet eka, hehheh! Elikkäs tavernaan kävi sankarin tie.

 



MAY BE CONTINUED