Kunnon muisti hämärästi ottaneensa saarelaisten tarjoamia virvokkeita (kts. KVS2), ja sen jälkeen muistikuvat olivat olleet yhä hämärämpiä ja harvempia. Oli mahdotonta sanoa, puhuttiinko viikoista, kuukausista vai vuosista. Nyt kuitenkin tapahtui havahtuminen. Maailma oli jotenkin kirkkaampi ja teräväpiirtoisempi kuin ennen.
Matka meni nopeasti, niin kuin niillä on joskus tapana mennä. Perillä uskollinen Kissa Äiä yritti vielä kääntää ystävänsä päätä.
Sisällä olikin täysi härdelli päällä. Terävillä vampirismin vahvistamilla aisteillaan Kunnon havaitsi heti oven avatessaan, että verta on vuodatettu. Päätös ruokavalion muutoksesta oli kuitenkin jo tehty.
Kuten jokainen uskollinen lukija jo varmasti arvasikin, toimenpiteessä ei sankarimme nokka pitkään tuhissut.
Johtaja odottelikin jo malttamattomana alakerrassa. Kunnonin taistelutaidot olivat jälleen kerran tehneet vaikutuksen.
Jokainen meistä joutuu joskus tekemään moraalisesti arvelluttavia ja jopa täysin vastenmielisiä asioita, kun on kyse suuremman hyvän tavoittelusta. Kunnon ei ollut poikkeus. Oli kuitenkin selvää, että päätös painoi sankarimme harteita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti